Artikkelit

Syövän varhaiseen diagnosointiin toivotaan apua uudesta mikrokuplateknologiasta.

Aalto-yliopiston tutkija Hedar Al-Terke on ollut uranuurtaja uudessa syövän kuvantamistekniikassa. Al-Terkelle on myönnetty Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen Vuoden fysiikan innovaatio 2023 -palkinto.

Al-Terken työn tuloksena on syntynyt uudenlainen, aikaisempaa edullisempi menetelmä syövän varhaiseen diagnosointiin. Menetelmä sopii käytettäväksi yhdessä tavanomaisen ultraäänikuvauksen lisänä, jolloin sillä on edellytykset tulla laajasti käyttöön terveydenhuollossa.

Irakista Suomeen vuonna 2005 muuttanut Al-Terke haluaa vaikuttaa kriittisen lääketieteellisen teknologian saavuttavuuteen synnyinmaassaan, joten hän kiinnostui syöpädiagnostiikassa käytettävien ruiskutettavien mikrokuplien käytöstä.

Mikrokuplille on ominaista, että ne resonoivat voimakkaasti, kun niitä skannataan ultraäänellä. Tällöin ne näkyvät kirkkaanvalkoisina. Normaalisti ruiskeena annettavat mikrokuplat säilyvät verenkierrossa alle kymmenen minuuttia, eikä niiden suuntaa voi hallita mitenkään.

Al-Terke on patentoinut proteiinipinnoitteen, jonka avulla hän onnistui pidentämään mikrokuplien käyttöikää tuntiin. Lisäksi kuplat kiinnittyvät proteenipinnoitteen ansiosta valikoidusti juuri syöpäsoluihin sivuuttaen muut kudokset. Tällöin kuplien kuorruttamat syöpäsolut erottuvat selvästi muuta kudosta kirkkaampina ultraäänikuvassa. Tämä syövän varhaisen diagnosoinnin menetelmä on edullinen, ja sillä on edellytykset tulla laajasti käyttöön kaikkialla maailmassa.

Al-Terken tutkimuksen pohjalle syntynyt Smart Bubbles -hanke sai viime kesänä Business Finlandin 800 000 euron kaupallistamisrahoituksen.

Kädessä pidettävä ultraäänilaite eroaa tavanomaisista syövän kuvantamisvälineistä.

– Magneettikuvauksessa on hyvä paikallinen, mutta huono ajallinen erotustarkkuus. Ultraäänikuvaus taas antaa päinvastaisen tuloksen", Al-Terke sanoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Magneettikuvauksen etuna ovat erittäin yksityiskohtaiset kuvat tiettynä hetkenä, kun taas ultraääni on parempi näyttämään, miten skannattu alue muuttuu ajan mittaan.

– Smart Bubbles -innovaation avulla lisäämme ultraäänen paikallista resoluutiota. Ultraäänen käyttö on paljon halvempaa kuin magneetti- tai tietokonetomografian, joten meillä on etulyöntiasema muihin syövän kuvantamislaitteisiin verrattuna murto-osalla kustannuksista, palkittu tutkija jatkaa.

Voi toimia myös lääkkeiden kuljetukseen elimistössä

Mikrokuplat ovat ultraäänen kontrastiaineena perusteellisesti testattu lääketieteen alue. Kuplat itse ovat pienempiä kuin punasolut, ja kehitetty proteiinipinnoite on syötävää, joten munuaiset ja maksa käsittelevät jäljelle jäävän jätteen. Merkittävä osa Smart Bubblesin ensimmäisistä testeistä tehdään OtaNanon isossa mikroskoopissa äärimmäisen kylmissä olosuhteissa.

Smart Bubblesin seuraava askel on perustaa yritys hankkeen loppuun mennessä eli vuoden 2024 aikana. Esikliiniset kokeet on aloitettu yhdessä yhteistyökumppanin Oulun yliopiston kanssa. Al-Terke sanoo, että ensisijaisena tavoitteena on hakea sijoittajarahoitusta kliinisten kokeiden aloittamiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Al-Terke näkee Smart Bubbles -alustalle syöpädiagnostiikan lisäksi myös muita käyttömahdollisuuksia. Hänen mukaansa se voi toimia vielä testaamattomissa sovelluksissa, esimerkiksi lääkkeiden kuljetuksessa elimistössä.

Al-Terke kuuluu professori Robin Rasin johtamaan tutkimusryhmään, joka on osa Elävien toimintojen inspiroimien hybridimateriaalien LIBER-huippuyksikköä. Al-Terken tutkimuksen muita keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Aalto-yliopiston professori Jaakko Timonen, VTT:n tutkimusryhmän johtaja Arja Paananen, VTT:n johtava tutkija Jussi Joensuu ja tutkijatohtori Gregory Beaune.

Smart Bubbles -tutkimus tehtiin hyödyntäen OtaNanon eli Suomen kansallisen mikro-, nano- ja kvanttiteknologian tutkimusinfrastruktuurin laitteita.

Hei! Luitko jo tämän?

Suostuisitko nielaisemaan digipillerin? Voi paljastaa uniapnean

Tagit: Smart Bubbles  syöpädiagnostiikka  terveydenhuolto  innovaatio  mikrokupla    Takaisin