Artikkelit

Mullistavaksi kielimalliksi kutsuttu DeepSeek on kokeilemisen arvoinen, mutta siinä on myös puutteita.

DeepSeek on kuluvan viikon isoin puheenaihe tekoälymaailmassa. Vuonna 2023 perustettu kiinalaisyhtiö on onnistunut luomaan ChatGPT:n kanssa kilpailevan kielimallin alle kahdessa vuodessa ja merkittävästi edullisemmin kuin ChatGPT:n takana oleva OpenAI. DeepSeekin takana on 40-vuotias yrittäjä Liang Wenfeng.

DeepSeek on puheenaihe etenkin siksi, että se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Näin ollen kuka tahansa kehittäjä voi hyötyä DeepSeekin tekoälystä omissa sovelluksissaan. Kielimalli on suunniteltu tukemaan ohjelmistokehitystä, luonnollisen kielen käsittelyä ja liiketoiminnan automatisointia. DeepSeek on ilmainen ja siitä on tarjolla myös maksuton mobiilisovellus.

DeepSeek hyödyntää Mixture-of-Experts (MoE) -järjestelmää, joka aktivoi vain 37 miljardia sen 671 miljardista parametrista kerrallaan. Tämä vähentää merkittävästi laskentakustannuksia.

Kuten selvästi pidempään kehitetty ChatGPT, myös DeepSeek automatisoi ohjelmistokoodin kehittämisen, tarkistuksen ja virheenkorjauksen. Malli kykenee analysoimaan isoja datamääriä, mikä on etu monimutkaisten prosessien optimoimisessa.

ChatGPT:n etuina pidetään parempaa soveltuvuutta esimerkiksi luovaan kirjoittamiseen. DeepSeek sen sijaan sopii vähintään yhtä hyin esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen. Asiantuntijat suosittelevat ChatGPT:tä monipuolisempaan työskentelyyn siinä missä DeepSeek soveltuu täsmällisempään tiedonhankintaan.

ChatGPT:n etuna ovat jatkossakin säännölliset päivitykset sekä iso käyttäjäkunta, minkä ansiosta ChatGPT:n käytön tueksi on tarjolla paljon opastusmateriaalia ja yhteisöjä. Samaa ei voi sanoa DeepSeekin kohdalla.

Toisaalta DeepSeek on verrattain uusi kielimalli, joka kasvaessaan voi haastaa ChatGPT:n myös tällä osa-alueella. Eurooppalaisesta näkökulmasta kiinalainen tekoäly herättää myös kysymyksen siitä, miten sitä on koulutettu arkaluontoisten teemojen kuten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.

Kiinalaisen tekoälyn kohdalla merkittävää on se, että kielimallin kehittämiseen on käytetty New York Timesin tietojen mukaan vain noin 2 000 Nvidian tekoälysirua siinä missä ChatGPT on vaatinut niitä peräti 16 000 kappaletta. Näin ollen kysymys kuuluu, voiko vastaavan, yhtä kehittyneen tekoälyn luoda kuka tahansa merkittävästi edullisemmin kuin mihin esimerkiksi OpenAI on pystynyt.

Hei! Luitko jo tämän?

Tuore selvitys vahvistaa: Sähköautojen akkujen kuluminen ei ole ongelma